KÄY LÄMMIN HENKÄYS

Hampurin helle on käsittämätöntä. Ilma tuntuu vain seisovan, ei pienintäkään viilentävää virtausta mistään. Missä on se järvi, johon voisin pulahtaa kymmenen minuutin välein?! Hiki virtaa, vaikka seisoisi paikallaan varjossa. Tosin paljon en ole ehtinyt seisoa paikallani varjossa, pikemmin juossut keittiön piinaavassa kuumuudessa.

Kun vastoinkäymisiä tulee, ne tulevat kai kertarysäyksellä. Kirkolla ainakin. Tiskikone hajosi, puolet työntekijöistä jäi vapaille ja puolet sairaslomalle, kassakone sekoili jne. Tämän kaiken keskelle saimme eilen vajaan 50 hengen rippikouluporukan Suomesta iloksemme. Porukka mm. söi 5 kertaa kirkolla tänään (ja pesukone on edelleen rikki...) Samaan aikaan kirkko oli ihan normaalisti auki, joten ihmisiä riitti. Kärjistettynä tähän tyyliin: yritin samaan aikaan valmistaa salaattia riparilaisille, laskuttaa saunassakävijöitä, vastata puhelimeen ja vaihtaa roskiksia. En siltikään löytänyt itseltäni ylimääräisiä käsiä. Jollain sairaalla tavalla nautin päättömästä tukkaputkellajuoksemisesta ja vastuusta, vaikkakin se vaikutti olemiseeni ja tekemisiini. En haluaisi kuitenkaan välittää kohtaamisilleni ihmisille "kiireyskireyttä". Tilanne tuntui välillä vain olevan niin katastrofaalinen, että se meni jo huvittavuuden puolelle.

Riparilaiset saapuivat eilen iltamyöhään. Huoneisiinopastamisen ja iltapalan tarjoamisen välissä koin kummaa haikeutta ja kaipuuta. (Siis minä, jonka nyt viimeiseksi piti ripareita tai mitään leirejä ylipäätään kaivata!) Jokatapauksessa ilmassa oli jotain kotoista ja perin suomalaista. Kesä ja lennokkaat nuoret, kirjavat isoset, kesätyöntekijä(t) ja vanhat konkarit. Jotain ainutkertaista ja unohtumatonta. Melkein olisin halunnut olla osa ryhmää. Kaipa muistot viime kesästäkin tulvivat pintaan. Kuumuusväsymyksessä kaipaus vain kasvoi. Perin hassua.

Muuta tällä viikolla tapahtunutta: Nautin ma-iltana ilmaisesta jazz-konsertista sataman jazz-laivalla (jee!), kävin kampaajalla ja pärjäsin siellä pitkälti pelkällä saksalla (eikä lopputulos siltikään ollut järkytys), ilmoittauduin hampurilaiseksi (kuulostipas hassulta!) eli olen nyt virallisesti kaupungin asukas ja sain vihdoin oman huoneen (heti viihtyisämpi olo.)

Huomenna vihdoin vapaata. Sadetta odotellessa.