THERE ARE PLACES I'LL REMEMBER ALL MY LIFE

Olen tällä viikolla ehtinyt nähdä kolme kivaa saksalaista kaupunkia. Keskiviikosta perjantaihin olin saksalaisen ystäväni E:n (saman, joka vieraili luonani syksyllä ja jonka perheessä vietin vuodenvaihteen) luona Berliinissä. Tulopäivänäni ehdimme kierrellä kaupungilla: kävimme mm. valtiopäivätalon katolla (jonotettuamme yli puoli tuntia turvatarkastuksiin) ja bongasimme Saksan liittopresidentin (Angelaankin olisi ollut kiva "törmätä"!)

Kivat olivat maisemat tuolta ylhäältä, valtiopäivätalon lasikupolista!

Viivähdimme myös Brandenburgin portin, holokaustimuistomerkin ja muurinpalasten luona sekä ajelimme metrolla läpi eri kaupunginosien.

1700-luvulla rakennettu "kaupungin keskipiste", jaetun ja jälleen yhdistetyn Berliinin symboli, Brandenburgin portti

Holokaustimuistomerkissä oli 2711 erikorkuista kivipaasia

Myöhäisillan vietimme vielä leffassa (kannattaa käydä katsomassa "Precious", suosittelen!) Pitkäksi venähtäneen illan myötä nukuin seuraavana yönä ehkä 4 tuntia. Aamulla "ystäväni" mahakipu oli liittynyt seurakseni ja aika pian kävi selväksi, että syöminen olisi torstaina turhaa...mikään ei pysynyt sisällä. Nice! Edellisiltana kulmakuppilassa nauttimani kanasalaatin olisin ehkä voinut siis jättää väliin (en keksinyt mitään muuta syyllistä). Päivä menikin sitten mahatautisena sisätiloissa. Jottei olisi ollut ihan tylsää (no ei edes oikeasti ollut!), niin saatoin sentään jännittää (mahatauti ja jännitys ovatkin "loistava" yhdistelmä...) Minulla oli nimittäin torstai-iltana työhaastattelu Suomeen. Puhelimen toisessa päässä oli kuusi arvovaltaista kysymysten esittäjää ja kuuntelijaa, huh!

Perjantaiaamuna mahatauti ei ollut poissa, mutta olin jo selvästi parempivointisempi. Ajeltiin bussilla turkkilaisille markkinoille, jotka olivat oikeinkin kivat - melkein kuin olisi käynyt Euroopan ja Aasian rajalla, kun ihmiset ympärillä (myyjät ja ostajat) tuntuivat olevan lähes kaikki alkuperältään turkkilaisia. Berliinissä on takuulla nähtävää useammallekin päivälle, viikolle tai kuukaudelle (itse näin verrattain tosi vähän), mutta enpä minä kaupungin takia sinne mennytkään. Toki oli pelkkää plussaa, että saattoi nähdä ja kuulla historiaa pursuavan pääkaupungin sykettä, mutta omat intressini olivat lähinnä E:n näkemisessä. Onnistunut reissu siis!

Illalla saavuin takaisin Hampuriin. Olimme suunnitelleet aupair-ystäväni, A-L:n, kanssa reissua seuraavalle päivälle ja en olisi millään halunnut perua sitä. Mahatauti oli perjantai-iltana jo täysin kadonnut, joten lauantaiaamuna lähdimme matkaan kohti Schweriniä. Schwerin on Mecklenburg-Vorpommerin osavaltion ihanaihana pääkaupunki. Siellä näytti lähinnä tältä:



Mahtava linna ja linnan puutarha, kivoja kujia, kauniita kirkkoja, raikas ilma ja rauhallinen elämänmeno. Löytöihin kuului mm. venäläinen makeiskauppa. Vihdoinkin saatoin itse ostaa niitä ihaniin papereihin käärittyjä venäläisiä suklaanamuja (seuraavan kerran kun taas lähdette Venäjälle ihmiset, niin tiedätte mitä tuoda Sonjalle tuliaiseksi!) Schwerin oli minulle Heidelbergin lisäksi sellainen kaupunki Saksassa, jossa oikeasti voisin asua vaikka pidempäänkin.

Alkuillasta matkustimme vielä junalla Wismariin, joka oli selvästi pienempi, mutta myös ihan sievä pikkukaupunki. Syötiin halpaa italialaista jätskiä ja käveltiin pitkinpoikin. Wismarissa näytti puolestaan lähinnä tältä (ja haisi kalalta!):

Lomaviikko nro 2 alkakoon!